Oheinen runo on julkaistu alun perin blogissani 6. lokakuuta 2017.

Yksi monista,
silti yksi ainoa

Yksi maailman miljardeista ihmisistä.
Yksi homo sapiens -suvun jäsenistä.
Yksi seitsemästätoista miljoonasta CP-vammaisesta maailmassa.
Yksi tuhansista CP-vammaisista Suomessa.


Yksi ainutkertaisista persoonista.
Yksi ja ainoa minä. Yhtä arvokas kuin hän tai sinä?
Yhdessä tällä pallollamme ihmisinä elämme,
vaan kuinka huonosti tunnemmekaan me toinen toisemme.

Pyyhitään pois siis ennakkoluulot,
unohdetaan viimein jo pilkkahuudot!
Kohdataan vihdoinkin aidosti kokonaisina ihmisinä,
eikä vain vammaisuuden tai vammattomuuden yksinkertaistettuina ilmentyminä.
Minä, sinä ja hän.
Me, te ja he.