Sanojen ja sävelten siivin

Vietän vapaa-aikaani pääosin hyvän kirjallisuuden ja musiikin parissa. Rytmikkäät "lattarit" saavat yhä entiset tanssijalkani vipattamaan, ja lukijana olen lähes kaikkiruokainen. Näin ollen lukulistani pitenee oikeastaan jatkuvasti.

Pianoa olen soitellut lähinnä omaksi ilokseni jo yli neljänkymmenenviiden vuoden ajan. Tutuiksi ovat tulleet niin lukuisat klassisen musiikin helmet, suositut iskelmät kuin pop-hititkin useilta eri vuosikymmeniltä.

Ukulele on puolestaan melko uusi tuttavuus, kun halusin testata, vieläkö tässä iässä on mahdollista oppia uusia "temppuja". Voin sanoa, että vahvalla never stop learning -asenteella ja sinnikkäällä harjoittelulla sekin onnistuu.

Nautin kovasti myös kirjoittamisesta. Tavoitteena onkin julkaista jossain vaiheessa kolmas kirja. Ideoita ja aihioita löytyy toki useampaankin teokseen...

Kelailuja-blogista voit lukea mietteitäni elämästä ja maailmanmenosta pyörätuoliperspektiivistä tarkasteltuna ja ajankohtaisiin aiheisiin kesittyen. Tällä hetkellä päivitän kyseistä blogia tosin vain satunnaisesti.

Vaikka en olekaan käsistäni kovin kätevä, tykkään kuitenkin "nikkaroida” – nimittäin kotisivuja. Niinpä omien sivustojeni visuaaliset ilmeet saattavatkin joskus päivittyä ihan muuten vaan :)

Minua ovat aina kiinnostaneet myös eri kielet ja kulttuurit. Kun vielä matkustelin maailmalla ihan perinteisesti, hiihtolomilla ehdoton suosikkikohteeni oli Playa del Ingles Gran Canarialla.

Kesäisin en ole oikeastaan koskaan Suomesta pois kaivannut, mutta kauniin kotimaan ohella myös Ruotsi ja Norja tulivat tutuiksi aikoinaan perheen yhteisillä kesälomareissuilla. Lapin luonto on minusta lumoava.

Nyt haaveilen virtuaalisesta matkasta. Kohteena voisi olla vaikkapa Barcelona, Pariisi tai Rooma...

Vaikka yleisesti ottaen viihdyn varsin hyvin itsekseni, kaipaan silti välillä edelleen parhaita ystäviäni. Onneksi yhteisten aikojen muisteleminen nostaa hymyn huulille, eivätkä tassunjäljet katoa sydämestäni koskaan. Mutta niin se vain on, että koti on ilottomampi ja elämä huomattavasti tylsempää ilman pientä karvaista tassuttelijaa.